Royals

[Kuvaus::muokkaa]

Käyttäjien arviot :

(1 arvostelu)

Onko sinulla mielipidettä tästä artistista? Lisää sitten oma mielipiteesi

Lähetä arvio

Käyttäjien arviot : Royals

1. Royals - 1 kuukausi sitten - RayBird (Suomi)

Arvosana :

Suomalaisen rockin 70-luvun puolivälin lippulaiva, sillä eihän kukaan kai vakavissaan pitänyt Wigwamia rockina...? Se Albert Järvisen ns. parempi bändi, kun Hurriganes oli lopulta vain joku kolmen soinnun ihme. Vuonna 1976 tämä Ippe Kätkän ja Pave Maijasen takoman tanakan kompin avulla Albertin kitaralle pedatun "Suomen Creamin" eka levy soi radioissa paljon ja myi hyvin, eikä ollenkaan syyttä, sillä Tukholmassa huolella tehdyn LP:n ekana raitana oli trion paras (ja vieläpä oma) biisi, Alpun claptonmaisilla sooloilla ja hurriganesmaisilla glissandoilla koristellun mutta sinänsä kurinalaisen kitarairroittelun, johon Maijasen lauluosuudetkin sopivat sinänsä oikein hyvin. Taattua Cream-linjaa edusti myös ko. esikuvalta lainattu Badge, kun taas popahtavampaa coveria tehtiin esim. Marvin Gaye'n Dancing In The Street'istä. Royalsin seuraavana vuonna ilmestyneellä toisella LP:llä Out mukana oli myös Wigu-mies Jim Pembroke ja lopputulos oli hiukan erilainen mutta ainakin kitaraosuuksiltaan yhä selvästi järvismäiseksi "superyhtyeeksi" tunnistettava. LP:n sisällöstä voisi todeta vaikka sen, että nyt kuultiin vähemmän lainabiisejä, mutta sitäkin enemmän pembrokemaista melankoliaa... Hiukan synkkäsävyinen, silti tasaisen laadukas levy ei menestynytkään enää Spring '76:n tavoin, mutta myi kuitenkin kohtalaisesti. Kauan kaivattua Suomi-rockin maailmanvalloitusta se(kään) ei kuitenkaan aloittanut, mistä ehkä turhautuneena Järvinen lähti kesän 1978 jälkeen Dave Lindholmin bändiin ja Royals oli ikävä kyllä out. 1978 ilmestyi tosin vielä tupla-live, jolla koskettimia soitti Mikko Rintanen; aikaisemmilla levyillä keyt oli hoidellut Maijanen. Albertilla itsellään olisi ollut kysyntää kitaristina myös Brittein saarilla, mutta hiljainen mies ei sinne oikein koskaan töihin uskaltautunut (mitä nyt lopulta kuolemaan vuonna 1991). Harmi, sillä tämä Suomen paras blues-kitaristi olisi kyllä lisääkin menestystä ansainnut.